Vähintäänkin he haluaisivat lyhentää tekijänoikeusaikaa viiteen vuoteen (nythän se on voimassa koko eliniän ja vielä 50-vuotta sen jälkeenkin).
Ensimmäinen asia joka yllä mainitussa artikkelissa otti silmään oli se että käsitteet "musiikintekijä" ja "muusikko" olivat menneet sekaisin: Koko artikkeli pohjaa olettamukseen että "muusikko" ja "musiikintekijä" ovat yksi ja sama henkilö. Näin ei kuitenkaan usein ole!
Lisäksi Teoston ja Gramexin rooli voittoatavoittelemattomina yhdistyksinä on mennyt Piraateilta pahasti ohi (innokkaimmat ääriaktivistit ovat verranneet tekijänoikeusjärjestöjä jopa mafiaan)! :D
Tässä postauksessa keskityn selventämään näitä käsitteitä yhteisen hyvän nimissä (..ja laittakaa kommenttia, jos haluatte tarkennuksia tai jotain jää epäselväksi).
Meille musiikin parissa vehtaaville näiden kahden termin ero on ehkä selvä kuin pläkki, mutta vaikuttaa siltä että tavallisille pulliaisille ei välttämälttä ihan aina. Piraattipuolueessa sen sijaan ei ymmärretä (tai ei haluta ymmärtää) näiden eroa juuri lainkaan!
Muusikko saa pääosan tuloistaan keikkaliksoista mutta pääosa muusikoista myös esittävät etupäässä muiden tekemiä lauluja. Maailma on täynnä coverbändejä ja bileorkestereita joille riittää keikkaa niin paljon kuin jaksavat tehdä, mutta omien biisien soittaminen on prosentuaalisesti todella vähäistä. Nämäyhtyeet kiertävät vetämässä jo valmiiksi tuttuja hittibiisejä ja heidän tehtävänsä on varmistaa että yleisö viihtyy. Vaikka omia biisejä vedettäisiinkin, niin menee kyllä tovi ennenkuin niistä on edes mahdollista koostaa kokonaista keikkasettiä, varsinkaan jos yhtye on tilattu vaikkapa tanssittamaan häävieraita. Siellä on oltava koko ilta, biisejä pitää olla tarpeeksi ja jotain pitäisi osata soittaa toiveidenkin mukaan. Sellaista on humppabändin arki. Rokkibändi voi toki selvitä lyhyemmilläkin visiiteillä, mutta rahaakin tulee vähemmän, ellei olla jo saavutettu valtakunnallista suosiota.
Musiikintekijän tulot koostuvat sen sijaan tekijänoikeustuloista tai apurahoista. He saavat korvausta siitä että muut esittävät heidän biisejään. Suomessa on jokunenkin lauluntekijä, joka on nimenomaan keskittynyt tekemään biisejä muille. On myös pelkkiä sanoittajia kuten Veksi Salmi ja Sinikka Svärd ja pelkkiä säveltäjiä kuten Toivo Kärki aikanaan tai Esa Nieminen nykyään.
Tietysti roolit usein sekoittuvat jonkin verran ja Esa Nieminenkin toimii paljolti tuottajana ja ilmeisesti tekee joskus keikkaakin. Juice Leskinen teki aikanaan paljon sanoituksia muille. Mm. Yö -yhtyeen "Ihmisen poika" ja "Tia Maria" ovat hänen sanoituksiaan, vaikka Juice tunnetaankin ennenkaikkea hänen omien kappaleidensa kautta.
Piraattipuolueen blogissa esitetty näkemys siitä että tekijänoikeustulot ovat niin vähäiset ettei niitä tarvitsisi maksaa lainkaan, on kuitenkin kaukana totuudesta.
Käsittääkseni esim. juuri Vexi Salmi elää paljolti juuri tekijänoikeustulojensa varassa. Samoin taitaa olla Jorma Toiviaisen laita. Kumpikaan näistä tekijöistä ei myöskään esitä laulujaan itse, joten mikäli tekijänoikeustuloa ei olisi, niin tuskin olisi koskaan kirjoitettu sen paremmin "Ryysyrantaa" kuin "Yön kuningatartakaan".
Jos tekijänoikeustuloa ei olisi, ei myöskään olisi Yö-yhtyettä, jonka kappaleista suurin osa on jonkun muun tekemiä (mm. Juice Leskinen ja Pauli hanhiniemi). Jos tekijänoikeustuloa ei olisi, ei koskaan olisi ollut Elvistä eikä siten Rauli Badding Somerjokeakaan (heilläkin oli takanaan joukko musiikintekijöitä). Käytännössä ilman tekijänoikeustuloa ei monenkaan olisi taloudellisesti järkevää tehdä uutta musiikkia, koska siitä ei saisi penniäkään korvausta - saman tien voisi tyytyä jo ennestään muiden tekemiin biiseihin.
Entäs ne bändit joissa joku jäsen säveltää ja sanoittaa laulut? Eikö hän ansaitse siitä bonusta? Keikkaliksahan jaetaan tasan.
Teosto maksaa säveltäjille ja sanoittajille eli "musiikintekijöille" keskimäärin 2000 euroa vuodessa per naama. Tuo summa syntyy pääosin radiosoitosta ja julkisista esityksistä. Harva Teoston jäsenistä saa kuitenkaan yli viittä sataa euroa ja vastaavasti vaikkapa Vexi Salmelle ja Juicen perikunnalle ohjautuu sievoinen potti kaksi kertaa vuodessa kuten Teostokorvaukset on tapana maksaa. Kaikista keräämistään korvauksista Teosto jakoi oikeudenomistajilleen vuonna 2007 jopa 89,6 prosenttia (lopuilla 10,4 prosentilla katettiin yhdistyksen toimintakulut).
Gramexin maksamat "Muusikoiden" ja laulajien korvaukset ovat keskimäärin 550 euroa vuodessa. Nämä ovat rojalttia sellaisten äänitteiden julkisesta käytöstä, joille on tallennetty heidän esittämänsä soitto tai lauluraita. Myös tuottajat saavat gramex-korvausta. Tuottaja=äänitteen maksaja, ei sen kummempaa. "Taiteellinen tuottaja" on joskus sama henkilö, mutta usein myös kertakorvauksella hommaan palkattu ulkopuolinen tyyppi. Gramex-korvausten jakosuhde muusikoiden ja tuottajan välillä on 50-50.
Toivottavasti piraattipuoluekin tekee jatkossa kotiläksynsä ja opettelee musiikkialan talousrakenteen termistön ja käsitteet edes siinä määrin että kykenevät keskustelemaan näistä asioista uskottavasti. Näin etenkin silloin kun ehdottelevat ylipäätään minkäänlaisen tulonjaon lakkauttamista.
---
"TekijänoikeusTULON" lisäksi piraattipuolue on (kuten ihan alussa mainitsin) väläytellyt myös "tekijänoikeusAJAN" lyhentämistä. Tämä taas tarkoittaisi sitä että kaikki tehty taiteellinen työ muuttuisi yhteiseksi omaisuudeksi muutaman vuoden kuluttua ja näkisin että se muuttaisi koko taiteen tekemisen ylipäätään taloudellisesti kannattamattomaksi.
Omien lausuntojensa mukaan tämä ei kuitenkaan ole piraattipuolueenkaan päätavoite vaan päin vastoin; he vain haluaisivat että "kulttuuri olisi kätevästi kaikkien saatavilla", joten arvelen että tässäkin kohdassa ovat saattaneet mennä termit sekaisin.
Väittelyä piraattipuolueen ja muusikkojen kesken tästä aiheesta on löydettävissä Muusikoiden.net:in keskustelualueelta, osoitteesta: http://muusikoiden.net/keskustelu/posts.php?c=1&t=167348&oo=0
Kertokaa nyt ihmiset: Onko järkee vai ei?
Olen samaa mieltä kanssasi Piraattipuolueen blogin kirjoituksesta. Jos aikoo kritisoida tekijänoikeusjärjestelmän yksityiskohtia, kannattaa nuo asiat ensin opiskella etu- ja takaperin.
VastaaPoistaMutta mitä asiaan tulee, on tavattoman kummallista, että perikunnat saavat rahaa isiensä tekemisistä. Samoin äärimmäisen kyseenalaista on korvauksien saaminen ei-kaupallisesta käytöstä. Vaikka Juice tai Vexi Salmi ovatkin/olivatkin lahjakkaita, näkevät he kauas vain koska seisovat jättiläisten hartiella. Kaikki luovuus on vain pienen osan lisäämistä jo olemassaolevaan. Pelkästään tällä perusteella tekijän oikeus teokseensa on vähintään kyseenalaista. Ihmiskunnalle kuulukoon se mikä on sen tuottamaa.
Kulttuurituotteen kaupallinen käyttö on toki asia erikseen.
Itse taas ajattelen että tekijänoikeustulon pitäisi olla ikuinen:
VastaaPoistaTuntuu hölmöltä että jos perustaisin yrityksen ja saisin sen tuottamaan voittoa niin perikunta saisi edesmentyäni firman ja voisi halutessaan sen myydä ja kääriä rahat, vaikka biisien tekemisen kanssa näin ei ole.
Laulujen kohdalla: vaikka tekisin kuinka suuren elämäntyön niin perikunta saisi rahaa vain 50 vuotta kuolemani jälkeen, eikä tekijänoikeuksia voi myydä (vain kustannusoikeudet voi).
Omasta mielestäni tekijänoikeuksien pitäisi (tekijän edesmentyä) muuttua ihan normaaliksi immateriaaliseksi kauppatavaraksi (kuten vaikka arkkitehdin tekemät piirustukset tms.).
Näin uudet ja vanhat biisit säilyisivät tasa-arvoisina esim. sen suhteen mitä on (taloudellisesti) kannattavaa soittaa radiossa.
Lisäksi kun joku aina saisi biisien soitosta rahaa, niin aina olisi myös joku, jonka intresseihin kuuluu edesauttaa sitä että kappale sitä soittoa saa.
Mun näkemys siis olisi että tekijänoikeustulon tulisi olla ikuinen ja kaikkien oikeuksien pitäisi olla myytävissä eteenpäin sen jälkeen kun tekijä itse on kuollut.
"Mun näkemys siis olisi että tekijänoikeustulon tulisi olla ikuinen ja kaikkien oikeuksien pitäisi olla myytävissä eteenpäin sen jälkeen kun tekijä itse on kuollut."
VastaaPoistaMiksi vasta sitten, kun tekijä on kuollut? Miksi hän ei voisi myydä niitä itse?
...no juu.. miksipä ei niinkin.
VastaaPoistaJollainlailla kuitenkin ajattelen että on ihan luontevaa että kun tekijä on elossa, niin tekijänoikeus pysyy väkisin tekijällä.
Ikuinen brändioikeus ja pitkät patenttiajat yritysmaailmassa ovat mielestäni vielä kyseenalaisempia kuin musiikin tekijänoikeudet. Niissä sentään usein pysäytetään teknillistaloudellinen kehitys yrityksen voittojen puolesta. Musiikissa sentään on vain kyse musiikista, joskin pidän sitä äärimmäisen epäinhimillisenä, että yksittäisiä ihmisiä tuomitaan valtaviin korvauksin.
VastaaPoista"Tuntuu hölmöltä että jos perustaisin yrityksen ja saisin sen tuottamaan voittoa niin perikunta saisi edesmentyäni firman ja voisi halutessaan sen myydä ja kääriä rahat, vaikka biisien tekemisen kanssa näin ei ole."
VastaaPoistaTotta. Mahdollisesti lainsäädäntö vain laahaa tässäkin vähän jäljessä. Ehkä yleensäkin tapa erottaa elantoa tuottava taiteellinen luomistyö muusta työstä on hieman epäkäytännöllinen. Näkisin sitäpaitsi, että ns. luova työ lähenee tietyissä ammateissa koko ajan ns. oikeaa työtä mikäli on koskaan ollut erotettavissakaan, no lakipykälissä kaikki on mahdollista...
On myös epätodennäköistä, että täällä voitaisiin loputtomiin elää toinen toisellemme käsinkosketeltavaa rihkamaa tuottaen. Kauppaa tullaan tulevaisuudessa käymään enenevästi aineettomilla hyödykkeillä ja tässä kaupankäynnissä tullaan mahdollisesti törmäämään ihan uudenlaisiin tekijänoikeuskysymyksiin.
Kiitokset tekstiurakoitsijalle siitä, että yleensäkin kirjoitat näistä asioista.
VastaaPoistaTietoa tekijöiden tilanteesta ja korvauksien tarpeellisuudesta ei ole paljonkaan saatavilla, eikä varsinkaan siinä muodossa, että asioista saisivat selvyyden muutkin kuin tekijät.
Koska tietoa ei ole, päädytään asiassa jos toisessakin vääriin johtopäätöksiin.
Piraattipuolue pikemminkin kritisoi tekijänoikeusjärjestöjen suunnatonta ahneutta vastaan. Ei heillä ole sitä vastaan että joku hittinikkari tienaa sen järjestelmän ansiosta yli 200 000 EUR /vuodessa.
VastaaPoistaKylmä totuus on että Teosto ja gramex suorastaan varastaa yli 55 mijoonan euron vuositulot joka vuosi josta vetää itselleen välistä montakymmentä miljoonaa ryöstösaaliista ja maksaa vain n. 40 % siitä tekijöille joista myös suurin osa on suurien ulkomaalaisten artistien säveltäjiä ja sanoittajia.
Sitten kansainväliset muiden maiden tekijänoikeustoimistot joutuvat käymään oikeutta maksamattomista tekijänoikeustuloista kun gramex ei suostu niitä sinne tilittämään. Tässä oli pari vuotta sitten Englantilaisen tekijänoikeusyhtiön oikeudenkäynti Suomen gramexia vastaan kun n. 35 miljoonaa euroa oli jätetty maksamatta sinne ja pari vuotta meni kun yhtäkkiä Gramex latoi pöytään ne puuttuvat 35 miljoonaa euroa joten ryöstettyjä taiteilijoille kuuluvia rahoja kyllä näiltä mafioilta löytyy. Eli rahasta ei ole puutetta. Sen sijaan heidän asiakkaistaan monet elävät kirjaimellisesti työmarkkinatuella ja sossun luukulla joten joku on kyllä pahasti pielessä jos nämä mafiat todellakin väittävät ajavansa näiden asiakkaidensa etua.
Sen sijaan nämä tekijänoikeusjärjestöt pitävät siitä huolen että artistien on erittäin vaikea päästä julkisuuteen koska heidän julkisten kappaleidensa esittäminen on täysin riippuvainen monikansallisista levy-yhtiöistä. Pienlevy-yhtiöt ovat saaneet jo aikaa sitten pelkän luun käteen tässä kartellissa.
Levymarkkinatkin ovat kuolemassa ja CD-levy jää historiaan ja Teosto sekä Gramex ovat nyt pulassa että mistä keksittäisiin seuraavat rahastuskeinot kuten nyt kännyköistä on alettu perimään tekijänoikeusmaksuja. Vielä tulee varmaan sekin aika kun jokainen ihminen joutuu maksamaan näille mafioille tekijänoikeusmaksuja siitä että he hyräilevät jotain hittibiisiä päässään koska sen tekijän kuuluu saada korvaus... Oikeastaan tämä on vain tekosyys Siis teoston ja gramexin täytyy saada taas miljoonia euroja enemmän rahaa.
Kotiläksyjä hieman myös bloginpitäjälle.
VastaaPoistaMerkittävä osa tekijöiden Teostokorvauksista tulee äänitteiden mekanisointikorvauksista. Eräänlaista lauluntekijöiden myyntirojaltia siis. Noin 9 % tukkumyyntihinnasta tilitetään Teosto/NCB:lle, joka jakaa ne eteenpäin.
Gramexkorvaukset eivät ole korvausta soittamisesta äänitteillä. Siitä maksetaan studiomuusikoille ihan oikeaa palkkaa. Toivorikkaat artistit ja rokkarit voivat saada sitten rojaltia levymyynnistä ja toi9mivat studiossa riskipitoisesti ilman palkkaa. Kaikilla näillä on oikeus Gramex-korvaukseen äänitteen julkisesta käytöstä. Siis silloin kun äänitettä soitetaan radiossa tai julkisissa tiloissa.
Live-esityksillä ymmärrän elävän musiikin, jonka kanssa Gramexilla ei ole mitään tekemistä. Siitäkin esittäjän tulisi saada ihan oikeaa palkkaa työnantajaltaan.