Huhtikuun alussa tulin keskustelleeksi tämän cd-levyn julkistamistilaisuudessa, hieman samankaltaisesta asiasta veteraanisanoittaja Lasse Wikmanin kanssa.
Kyselin Lasselta; olisiko minunkin (markkinoinnillisesti) järkevää, ryhtyä kirjoittamaan eri pseudonyymien suojissa sanoituksia eri tyyppisiin projekteihin. Syy tähän olisi se, että "iskelmäsanoittajaa" on vaikea mieltää "rock-lyyrikoksi".
Arvelin että pseudonyymien takaa, olisi helpompi vakiinnuttaa jalansija tyylilaji kerrallaan.Lasse oli sitä mieltä ettei kannata "lähteä sellaiseen pelleilyyn".
Silti välillä tuntuu, että varsinkin iskelmäsäveltäjät ovat niin sisällä omassa genressään, etteivät kykene näkemään sen ulkopuolella mitään hyvää. Toinen juttu, mitä ei ehkä saisi sanoa ääneen, on se että monet säveltäjät eivät ymmärrä sanoittamisesta niin paljoa, että pystyisivät tekstien suhteen erottamaan jyviä akanoista!!!
Toivo Kärkimäinen työskentelytapa (jossa säveltäjällä on poikkeuksetta oikeus jyrätä sanoittajan visiot kaivinkoneella yli) elää edelleen nimenomaisesti iskelmälyriikassa, mutta vain "äijäkerhossa" ;)
Mutta, mutta:
Suomalaiset sanoittajat ovat käyttäneet pseudonyymejä varsin ahkerasti. Ensimmäisenä tulee mieleen Ile Vainio, joka on kirjoittanut mm. Kikalle ja Nylon Beatille tekstejä nimimerkillä "Sipi Castrén". Reino Helismaa käytti tarpeen mukaan nimimerkkiä: "Orvokki Itä" ja yllättäen sama nimimerkki säveltäjän kohdalla on todellisuudessa Toivo Kärki. Veikko "Vexi" Salmen käytössä on ollut "Emil Von Reteen" lisäksi myös vähemmän tunnettu: "PA".
Näiden perusteella tuntuisi, että ajatus pseudonyymin käytöstä ei siis ehkä kuitenkaan ole aivan typerä. Syyt käyttöön voivat kuitenkin olla erilaisia. Kun asiaa mietin, tulee mieleen ainakin tällaiset motiivit:
• Tekijän henkilöllisyyden salaaminen (johon voi olla montakin perustetta).
• Materiaali on niin rankkaa (tai kornia), ettei sitä kehtaa tehdä omalla nimellään (esim. pornolaulut, dance-musiikki).
• Omaan nimeen liitetään niin voimakkaita mielikuvia, että biisejä on jo vaikea saada kaupaksi.
• Oma nimi on pitkä, hankala tai muuten vaikea muistaa.
• Nimimerkillä halutaan välittää jokin tietty mielikuva kirjoittajasta.
• Tekijä haluaa että biisiä arvioidaan objektiivisesti, eikä sen perusteella kuka sen on tehnyt (esim. osallistuttaessa johonkin kilpailuun).
Tuleeko jollekin mieleen muita?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti