Eri tyylilajien tuntemus

Eri tyylilajien tunteminen on kirjoittajalle ensiarvoisen tärkeää, etenkin silloin kun teksti pitää kohdistaa tarkasti jollekin tietylle yleisölle. Stereotypiat jylläävät, vaikka niitä ei saisikaan pitää itsestäänselvyyksinä.

Jokainen joka on joskus työskennellyt vaikkapa myyjänä, tietää että monista asiakkaista näkee jo naaman perusteella, mitä he ovat tulossa ostamaan ja pelkästään puhetyyli paljastaa yllättävän paljon asenteista ja arvomaailmasta. Poikkeukset ovat suhteellisen harvinaisia, vaikka niitäkin joukosta löytyy.

Taitava kirjoittaja onkin myös hyvä näyttelijä! Hän pystyy eläytymään kohderyhmänsä ajatuksiin ja osaa ilmaista asioita aivan kuin olisi yksi heistä. Kaikkein parhailla kirjoittajilla ei välttämälttä ole "omaa tyyliä" lainkaan, vaan he pystyvät sulavasti liikkumaan tyylilajista toiseen ja ilmaisevat itseään uskottavasti lajityypistä riippumatta.

Joidenkin tekstintekijöiden harhaluulo näyttäisi olevan se, että yhdessä tyylilajissa pidättäytyminen olisi jo jonkinlaista tyyliä. Toinen yhtä yleinen käsitys on se että "oman äänen" löytäminen ja vaaliminen olisi kaikkein tärkein asia koko maailmassa!

Loppujen lopuksi on kuitenkin tärkeintä se, meneekö viesti perille vai ei ja se tunnistettavuus ("oma ääni") on lähinnä markkinoinnillinen jippo. Se helpottaa kirjoittajan myymistä (koska "asiakas" tietää nimen perusteella mitä on luvassa), mutta ei varsinaisesti paranna lopputulosta millään tavalla :)

Katleena Kortesuon blogissa oli taannoin mielenkiintoinen juttusarja "Kirjoittajan tyylikoulu", jossa valotettiin huumorin keinoin eri tyylilajien ominaispiirteitä. Suosittelen!