Osaisiko joku teistä viisaista, kauniista, fiksuista ja filmaattisista lukijoistani vastata tähän visaiseen kysymykseen?
Hei!
Lehtipuolella kustantaja-sana on vallan villissä käytössä. Etsin instanssia tai lähdettä, josta selviäisi kustantajan ja julkaisijan ero ao alalla. Toivotonta. Osalla lehdistä on mediatiedoissaan vain jälkimmäinen, osalla molemmat. Joillakin kustantajaksi mainitaan henkilö (vaikka on selvää, kuten esim Iltasanomien tapauksessa, ettei Kari Kivelä sitä henkilökohtaisesti tai jonkin oman firmansa rahoin kustanna), joillakin firma.
Sori, ettei viestini soi lainkaan! Tahtoisin kuitenkin jeesiä: Josko sinä löytäisit lehtipuolen kust & julk -nimikkeiden tarkan määrittelyn jostain. Ja kertoisit minulle?
PS: Mututuntumaltakin saa arvauksia heittää. Ovat kai nekin sentään parempia kuin ei mitään :D
Mielenkiintoinen kysymys ja en tiedä oikeaa vastausta. Mutuarvaus siis tulossa kansalliskirjaston isbn-sivujen tietojen pohjalta.
VastaaPoistaKustantaja on se, joka hankkii teokselle isbn-numeron. Lehdissä on käytössä issn-numero, joka on tarkoitettu julkaisuille. Teos on yksittäinen kokonaisuus, esim. kirja. Julkaisu on jatkuva, kuten lehti.
Voisiko siis päätellä, että taho, joka on hankkinut lehdelle issn-numeron on kustantaja, mutta julkaisun ollessa kyseessä kustantajasta käytetään myös nimitystä julkaisija?
Lehden ollessa kyseessä voi tietenkin olla joitain juridisia seikkoja, jonka vuoksi jokin henkilö täytyy nimetä julkaisijaksi/kustantajaksi, mutta siitä en sitten tiedä enää mitään.
Toivottavasti tällä avauksella päästään lähemmäksi totuutta.
Viskataas selitys tännekin, kun Twitterissä jo yritin lyhyesti selittää.
VastaaPoistaKustantaja on lehden se taustavoima, joka teettää käytännön toimitustyön sekä hoitaa lehden painoon ja painosta lukijoille. Kustantaja hankkii materiaalin, (toivottavasti) toimittaa sen julkaisukuntoon, maksaa (jälleen toivottavasti) avustajille, hoitelee yhteistyön painon ja jakelun kanssa, joskus myös mainostaa lehteä ja hankkii tilaajia ja lukijoita.
Julkaisija on lehden se taustavoima, jonka aloitteesta ja halusta lehteä julkaistaan mutta joka ei teetä käytännön toimitustyötä. Julkaisija ei joko tee toimitustyötä ollenkaan tai osallistuu vain osaan siitä tuottamalla vaikka erillisiä seura- tai yhdistyssivuja tai liitteitä lehteen. Monesti julkaisija on aatteellinen yhdistys, seura, liitto, muu järjestö tai vastaava yhteisö tai yritys, jolla ei ole henkilöstöä eikä lehtialan osaamista siihen käytännön työhön. Järjestö- ja asiakaslehdet ovat tyypillisiä julkaisuja, joilla on erilliset kustantaja ja julkaisija.
Tyypillinen ja kuvaava esimerkki on Kielikello-lehti, jota kustantaa erikoisaikakauslehtien tuottamiseen erikoistunut Stellatum. Julkaisija on Kotimaisten kielten tutkimuskeskus Kotus. Kotuksella ei varmastikaan ole nykymuodossaan mahdollisuutta palkata lehdentekijöiksi omaa henkilökuntaa, ja lehdenteko on ulkoistettu Stellatumille.
Vaihtelua on lähinnä siinä, paljonko julkaisija osallistuu lehdentekoon - voi olla esim. toimitusneuvosto tai yhteisön sisältä valittuja omia avustajia, jotka tuottavat materiaalia tiettyyn osaan lehdestä.
Isoissa kaupallisissa lehdissä kustantaja on yleensä samalla lehden julkaisija. Asiakas-, järjestö, pien- ja kulttuurilehdillä nämä kaksi ovat melko usein kaksi eri instanssia. Tuotannon ulkoistamisesta on siis kyse.
...ja jos kustantajana mainitaan yksittäinen henkilö, useimmiten tämä tyyppi on töissä lehteä kustantavassa yrityksessä tittelillä "kustantaja". Vrt. kirjapuoleen, jossa myös ammattinimike kustantaja: nämäkään kustantajat eivät aina henkilökohtaisesti omista varoistaan kustanna teoksia (pienkustantamoissa voi toki niinkin tapahtua), vaan heidän työsopimuksessaan kustantamon kanssa lukee tehtävänä "kustantaja".
VastaaPoistaKiitokset molemmille =) Toivottavasti tämä vastasi kysymykseen tarpeeksi hyvin :D
VastaaPoistaOups! Viestitin jo kiitokseni sinne, minne alunperin kysymykseni laitoin. Teemulta hyvä avaus, ja J:n (Janneko?) vastauksen jälkeen asia on nyt pläkkiselvä ;)
VastaaPoistaJosko joku joskus tulevaisuudessa painii saman kysymyksen kanssa, voisi vielä mainita, että kustantaja (yritys) voi olla myös julkaisija, eli koko homman herra. Silloin julkaisijanimeke voidaan jättää pois mediatiedoista, pelkkä kust riittää.
... Ellen en ole harhaanjohdettu, minä polo, joka anona tulin nähdyksi miehenä? Njyyh.
Niin, Ellen en ole, nainen kuitenkin :)
VastaaPoistaSuokaa kirjoitusvirheeni anteeksi.
Niin ei kuitenkaan ole "täysin musiikkialaan liittymätön kysymys" isoillakaan kustantajilla.
VastaaPoistaKun lehden mukana julkaistaan fyysinen äänite, niin sillä on oma kustantajansa.
Kustantajalla on kaiketi kustannusoikeudet (p) ja julkaisijalla on julkaisuoikeudet (kyseiseen brandituotteeseen [c]). Kustantajalle syntyy myös tekijänoikeus tämän muotoiseen julkaisuun (c).
Yksittäisillä teoksilla on myös omat kustantajansa (p) sekä (c) ja tekijänoikeudet (c).
Muutoin lehden kustantajalla ovat oikeudet (c) ja (p) etenkin riippuen kuka maksaa viulut lopullisesti suhteessa julkaisijan omaan oikeuteen (c). Liiketalous ja sopimukset säätelevät lopputuloksen, jos julkaisija jää pelkällä lehdellä soittelemaan.
Sanan mukaisesti tästä voi olla kysymys monien yritys/järjestölehtien osalta, jolloin oikeuksiakin ulkoistuu merkittävissä määrin.