Utopia Turusta vuonna 2050: Kaupunki, jossa yhdenvertaisuus, kulttuuri ja kestävyys kohtaavat

Kotikaupunkini Turku omaa poikkeuksellisen historian, mutta millainen voisi olla sen tulevaisuus? 

Ensin vähän sitä historiaa: Turku on Suomen vanhin kaupunki, joten tavallaan koko Suomi on perustettu juuri Turussa! Merkkejä ihmisasutuksesta on löytynyt kivikaudelta asti. Löydöksiä on tehty mm. täältä Sakon Studion läheltä Jäkärlästä ja Kärsämäestä. 

Varsinaiseksi kaupungiksi Turku alkoi muodostua joskus rautakaudella ja ensimmäiset hallinnolliset dokumentit löytyvät vuodelta 1229. 

Sana "Turku" tarkoittaa kauppapaikkaa ja sanontatapa "Suomen Turku" tulee siitä, että sillä viitattiin aikanaan nimenomaisesti Suomen ainoaan (tai ainakin tärkeimpään) talouden ja vaihdannan keskukseen. Vastaavia kauppapaikkoja on ollut rannikoilla eripuolilla maailmaa muitakin, mutta Suomen Turkuja vain yksi.

Sana "Suomi" taas viittasi alunperin pelkkään Varsinais-Suomeen, josta nimikin edelleen kertoo. Varsinais-Suomi Turkuineen jäi Ruotsin vallan alle jo ensimmäisessä ruotsalaisen kolonisaation aallossa osana ristiretkiä. Esimerkiksi Helsinkiin asti ruotsalainen kolonalisaatio ulottui vasta sen kolmannessa aallossa. 

Ennen ruotsalaisten tuloa Suomi jakautui pitkään kulttuurisesti eri heimoihin (varsinaissuomalaiset, hämäläiset, karjalaiset, savolaiset, pohjalaiset ja lappalaiset), joista varsinaissuomalaiset olivat varmasti omasta mielestään vähän enemmän suomalaisia kuin muut.

Ruotsin sekoilujen ja epäonnistuneiden sotaseikkailujen jälkeen Suomi päätyi lopulta Venäjän autonomiseksi suurruhtinaskunnaksi vuonna 1809 ja sen jälkimainingeissa Turku menetti pääkaupunkistatuksensa vuonna 1812, koska keisari Aleksanteri I:n mielestä Turku oli liian ruotsalaismielinen ja liian lähellä entistä emämaata. 

Itsenäistymisen jälkeen Turusta olisi kyllä ehkä voinut tulla vielä uudelleenkin pääkaupunki, elleivät viimeisetkin hallinnolliset rakennukset olisi palaneet Turun palossa vuonna 1827 reilusti ennen itsenäistymistä vuonna 1917. Se varmasti teki tehtävänsä, että valta oli muualla 100 vuotta. Vain Turun palosta selvinnyt piispan istuin jäi Turkuun pysyvästi ja on täällä edelleen. 

Utopia Turusta vuonna 2050

Vuonna 2050 Turku on noussut yhdeksi Euroopan kärkikaupungeista, jossa yhdenvertaisuus, kulttuuri ja kestävä kehitys ohjaavat kaikkea toimintaa. Tämä ei ole tapahtunut itsestään – olemme rakentaneet määrätietoisesti tulevaisuutta, jossa kaupungin asukkaat, luonto ja liiketoiminta kukoistavat yhdessä. 

Avoin rantaviiva määrittää kaupunkikuvaa 

Vuonna 2050 Turku on onnistunut avaamaan rantaviivaansa kaupunkilaisten käyttöön eri puolilla kaupunkia. Uudet viihtyisät rantakorttelit, puistot ja kevyenliikenteenväylät ovat tuoneet meren lähemmäs asukkaita. Yksi merkittävimmistä esimerkeistä tästä kehityksestä on Pansion ja Pernon alue, joka on kokenut perusteellisen muutoksen osana Turun merellistä visiota.

Pansion rantaviiva on nyt kaikkien käytössä, ja aiemmin satamatoimintojen hallitsema alue on saanut uuden elämän. Entinen Öljykatu on muuttunut Pansioranta Boulevardiksi, joka toimii kävely- ja pyöräilyväylänä yhdistäen Satamakorttelit, Ruissalonportin ja Pansiontien bulevardikorttelit yhtenäiseksi, eläväksi kaupunkitilaksi. Pansiontie ja Pernontie palvelevat edelleen autoilijoita, varmistaen sujuvan liikenteen alueella.

Rantaviivan kehitys ei jää vain maan kamaralle, vaan vesibussiyhteys Ruissaloon tarjoaa nopean reitin kaupungin ja luonnon välillä, tuoden Ruissalon entistä lähemmäs turkulaisia.

Pansion ja Pernon uudistus on vain yksi esimerkki Turun rantaviivan laajemmasta avautumisesta. Samankaltaisia kehityshankkeita on toteutettu myös Aurajoen länsirannalla, Linnanaukon alueella ja Itäharjun tulevalla kanavavyöhykkeellä, joissa kaupunki, meri ja viherympäristöt yhdistyvät saumattomasti. Tämä kaikki on osa Turun uutta kaupunkivisiota, jossa rantaviiva ei ole enää vain satamien ja teollisuuden aluetta, vaan elävä ja saavutettava osa kaupunkia.

Kestävä liikkuminen ja älykäs infra

Raitiotie, lähijunaliikenne ja runkolinjauudistus ovat tuoneet merkittäviä parannuksia Turun ja sen lähikuntien liikenteeseen. Nykyään turkulaiset pääsevät helposti ja nopeasti liikkumaan kaupungin eri osien ja lähikuntien välillä ympäristöystävällisesti. 

Turun raitiotiehanke tehtiin Allianssi-mallilla Tampereen hankkeesta mallia ottaen ja valmistui aikataulussa 2030-luvun alussa. Nyt ne ovat kaupungin tärkeimpiä julkisen liikenteen väyliä. Viisinkertainen kuljetuskapasiteetti busseihin nähden on vähentänyt ruuhkia merkittävästi ja raitiotien varrella olevien kiinteistöjen arvo on kasvanut. 

Ajatus siitä, että esimerkiksi Varissuo olisi jotenkin kaukana, ei ole enää tätä päivää. Henkinen etäisyys keskustaan, kaikkialta minne ratikalla pääsee, on asukkaiden mielissä lyhyt. 

Raitiotie onkin keskeinen osa nopeaita runkolinjayhteyksiä. Lähes mistä tahansa päin Turkua pääsee nyt toiselle puolelle Turkua alle 20 minuutissa. Tämä parannus on helpottanut arkea ja samalla vähentänyt merkittävästi autoliikennettä ja päästöjä. Keskustan ilma on raikas ja hiilineutraali Turku on lähempänä kuin koskaan.

Myös lähijunaliikenne tärkeä osa Turun seudun liikennejärjestelmää. Se yhdistää Turun, lähikunnat ja koko Varsinais-Suomen tiiviiksi ja toimivaksi alueeksi. Esimerkiksi Liedossa on avattu juna-asema uudelleen ja sieltä Jäkärlän kautta Turkuun kulkeva yhteys on hyvin suosittu työmatkalinja. 

Alueellinen yhteistyö on myös tiivistynyt ja uusista kuntaliitoksistakin on puhuttu. Joidenkin kuntien välillä yhteistyö on niin tiivistä, että kuntarajoista on enemmän haittaa kuin hyötyä. Parainen ja Turku tekevät erittäin tiivistä yhteistyötä matkailun ja saaristoliikenteen kehittämiseksi.

Myös Tunninjuna-hanke on toteutunut suurista vastaväitteistä huolimatta. Nyt kun matka-aika näiden kahden kaupungin välillä on enää reilu tunti, on yhä useamman Turkulaisen mielekästä käydä töissä pääkaupunkiseudulla. Se on vähentänyt hieman poismuuttoa. Eniten hankkeesta ovat kuitenkin hyötyneet Salo ja muut puolimatkan kunnat ja kaupungit. Ratakaupunkien välinen yhteistyö on myös tiivistynyt entisestään. Tunninjuna on osaltaan vahvistanut Turun asemaa tärkeänä liiketoimintakeskuksena, joka on kiinni Euroopan suurissa metropoleissa, mutta säilyttää samalla oman ainutlaatuisen kulttuurisen identiteettinsä.

Yhdenvertaisuuden kaupunki

Vuonna 2050 Turku on edelleen yhdenvertaisuuden edelläkävijä. Kaupunki on luonut järjestelmiä, jotka varmistavat, että jokaisella asukkaalla on yhtäläiset mahdollisuudet osallistua ja vaikuttaa. Tämä ei koske vain suuria päätöksiä, vaan myös pienempiä, jokapäiväisiä asioita – olipa kyse julkisten palvelujen käytöstä tai mahdollisuudesta edistää omaa liiketoimintaansa.

Turun liike-elämässä on tapahtunut suuria harppauksia ja suuret kasvutarinat ovat todellisuutta. Sen taustalla on kaupungin omaksuma ajatus, jossa Pienyrittäjät ja itsensätyöllistäjät ovat keskiössä. Lukuisten pienten toimijoiden joukosta nousee joka vuosi uusia menestystarinoita. Kaupunki on varmistanut, että heillä on käytössään resurssit ja tukiverkostot, jotka mahdollistavat keskittymisen liiketoimintaan ja ammatinharjoittamiseen, ilman äärimmäisen monimutkaisia byrokraattisia koukeroita.

Turku on tunnettu siitä, että se tukee luovia aloja ja tarjoaa mahdollisuuksia sekä aloitteleville että kokeneille yrittäjille. Vuonna 2050 kaupunki toimii niin, että luova työ ja liiketoiminta kulkevat käsikädessä. Turkuun saapuu myös jatkuvasti paljon maahanmuuttajia, jotka perustavat omia yrityksiään ja työllistävät itse itsensä. 

Kulttuuri on edelleen kaupungin sielu. Turku on säilyttänyt vahvan asemansa eurooppalaisena kulttuurikaupunkina, jossa taiteen ja kulttuurin esitaistelijat rakentavat elinvoimaista ja monimuotoista kaupunkikulttuuria. Taiteilijat, kulttuurituottajat ja luovan alan yrittäjät ovat avainasemassa Turun identiteetin vahvistamisessa.

Myös kulttuurin osalta saavutettuudessa on päästu upeaan tilanteeseen sillä Kulttuuri on kaikkien ulottuvilla, ja vuonna 2050 kaupungissa vallitsee ilmapiiri, jossa kulttuuritoimijat saavat näkyvyyttä ja mahdollisuuksia toteuttaa projektejaan. Taide on kaikkialla, ja se on mukana jokaisessa kaupungin nurkassa – olipa kyse julkisista tiloista, tapahtumista tai yhteisöprojekteista. Turussa on tiedostettu vahvasti, että ilman kulttuuria ei ole identiteettiä, ja tämä on se viesti, joka kuuluu jokaisen turkulaisen suusta, kun he puhuvat kotikaupungistaan.

Ympäristötietoinen Turku

Kestävä kehitys on ohjannut kaupunkisuunnittelua ja arkipäivän ratkaisuja. Vuonna 2050 Turku on täysin hiilineutraali, ja kaupunki on tehnyt rohkeita päätöksiä suojellakseen ympäristöään. Kiertotalouden ratkaisut ovat syvälle juurtuneita, ja kaupungin talous perustuu vastuullisiin valintoihin ja resurssien järkevään käyttöön.

Turkulaiset liikkuvat pääosin julkisilla kulkuvälineillä tai pyöräillen. Kaupungin viheralueet ja puistot ovat edelleen keskeisessä roolissa kaupunkilaisten hyvinvoinnin edistämisessä. Luonto ja taide kulkevat käsi kädessä, mikä tekee Turusta paikan, jossa jokainen voi hengittää raikasta ilmaa ja inspiroitua kulttuurin monimuotoisuudesta. 

Yhteenveto

Turku on kulttuurin, yhdenvertaisuuden ja kestävän kehityksen kaupunki, jossa ihmiset, liiketoiminta ja ympäristö kukoistavat yhdessä. Meidän tehtävämme on jatkaa tämän vision rakentamista jokapäiväisillä päätöksillä ja rohkeilla valinnoilla. Turku ei ole pelkästään historian kaupunki – se on tulevaisuuden kaupunki, joka inspiroi niin asukkaitaan kuin koko maailmaa. 

---

Samuli "Sako" Koivulahti

Vaalisivut 👉 samulikoivulahti.fi

- Pienyrittäjien puolustaja
- Kulttuurin esitaistelija
- Tulevaisuuden suojelija

Olen ehdolla sekä alue- että kuntavaaleissa. Vaaliohjelmani löytyy täältä.