Pansion rantaviiva suljettiin yli 80 vuotta sitten, nyt on aika avata se uudelleen!

Historiallinen huvila-alue, hiekkaranta ja lasten kesäkoti Ruissalon vastarannalla. Sellainen oli Pansio 1900-luvun alussa, mutta millainen on sen tulevaisuus?

Meillä on Turussa Aurajoki, Ruissalo ja 11 yleistä uimarantaa. On kuitenkin muutamia paikkoja, joissa vesi on lähellä mutta rantaviiva kansalaisilta suljettu. Pansio on yksi näistä alueista. Siellä on yli 15 kilometriä rantaviivaa, jota alueen nykyiset asukkaat eivät juuri ole päässeet edes näkemään. 

Lapsuuteni rantaviiva, jota en koskaan nähnyt

Asuin itse noilla nurkilla pikkupoikana 6-12 vuotiaana, enkä tuolloin edes tajunnut, että siellä on vettä lähellä. Myöhemmin kun asuin alueella aikuisena vuosina 2003-2005 ja 2008-2019 aloin hahmottaa millainen historia alueella todella on ja millaiset kehitysmahdollisuudet siellä on. Välillä näistä puhuinkin ihmisille, mutta pääsääntöisesti suhtautuminen oli lannistunutta ja nuivaa. Monilla on kokemus, ettei tuollaista aluekehitystä kuitenkaan tapahdu.  

Ehkä tuo vuosien ränttämiseni on kuitenkin jäänyt jollekin takaraivoon tai sitten en ole ollut ajatusteni kanssa yksin, koska ideani ovat päätyneet osaksi pansionrannan Merikaupunki-visiota (tässä tarkemmin). Kyse ei kuitenkaan ole pelkästään uusista visioista, vaan myös historian esiin kaivamisesta. 

Kadonnutta maisemahistoriaa

Vielä 1900-luvun alussa Pansiossa oli laaja huvila-alue, johon kuului ainakin 12 erillistä rantaan sijoittunutta huvila- ja saunarakennusta. Esimerkiksi Valkamalahden varrella sijaitsivat Louhikko, Solbacka, Satulinna, Tyynelä, Gunnarsro ja Länsiranta, joista useissa oli omat laiturit ja rantasaunat. 

Kirppuluodon alue (tunnettu myös nimellä Kirppu) kuului 1920-luvulla virkistyskäyttöön vuokratuille alueille, ja siellä käytiin uimassa. Läheisellä Isotalon tilan peltoalueella sijaisti myös Rauhalan huvila joka toimi myöhemmin mm. 70 lapsen kesäkotina Turun lastensuojelulautakunnan alaisuudessa. Se on toiminut myös myös sotilaskotina, telakanjohtajan virka-asuntoja ja meriupseerikerhona ja erään blogini kommentoijan mukaan mahdollisesti käytössä yhä tänäkin päivänä. 

Vielä 1940-luvulla nykyisen telakka-alueen kohdalla, Niemen saunan vieressä, oli hiekkarantaa ja matala lahdenpoukama, jossa käytiin uimassa. Rannalle johti selkeä polku ja alueella oli useita pientiloja ja torppia, kuten Rantala ja Mäkilä, joiden käytössä ranta-alueet olivat. Rakennushistoriaselvityksen mukaan alueella oli mm. heinälatoja, perunakellareita ja ulkorakennuksia, jotka olivat osa elävää asuinympäristöä aina 1930-luvun lopulle asti. 

Meri suljettiin pansiolaisilta pala kerrallaan

Kaikki tämä alkoi kadota vaiheittain vuodesta 1939 alkaen, kun alueelle sijoitettiin Turun laivastoasema. Sotien jälkeen suuri osa alueesta siirtyi Valmetin telakkakäyttöön, ja telakka täydensi laivastoaseman rakennuksia massiivisilla työpajahalleilla ja aidatuilla teollisuusalueilla. 

Kirppu, eli Kirppuluodon saari, liitettiin mantereeseen ja pengerrettiin osaksi telakka-aluetta 1950-luvun alussa. Samalla katosi saaren ympäriltä hiekkapohjainen poukama, joka oli toiminut uimapaikkana vielä 1940-luvulla. Myös Kirpun kalliolla sijainnut Krimin sodan aikainen tykkipatteri, joka oli osa 1800-luvun rannikkopuolustusta, louhittiin samalla pois. Näin myös palanen arvokasta sotahistoriaa tuhoutui pysyvästi telakan laajenemisen myötä.

Koivuluoto säilyi maisemassa pidempään kuin Kirppu, mutta telakan laajetessa myös se katosi kartalta, käsittääkseni 1970-luvun loppuun mennessä (korjatkaa, jos olen väärässä).

Näin Pansion rantaviiva sulkeutui asukkailta asteittain ja lopulta kokonaan. Nyt se on pysynyt suljettuna jo yli 80 vuoden ajan. Tähän on aika saada muutos. 

Let's make Pansio great again! 

---

Samuli "Sako" Koivulahti

Vaalisivut 👉 samulikoivulahti.fi

- Pienyrittäjien puolustaja
- Kulttuurin esitaistelija
- Tulevaisuuden suojelija

Olen ehdolla sekä alue- että kuntavaaleissa. Vaaliohjelmani löytyy täältä.